Valikko

Akava: Tilaisuus paikallisen sopimisen lisäämiseen käytettävä taiten

15.10.2015

Akava korostaa maan hallitukselle ja työnantajille, että tilaisuus paikallisen sopimisen lisäämiseen on osattava käyttää taiten. Selvitysmies Harri Hietala esittää olennaisia muutoksia yritystason paikalliseen sopimiseen. Jatkovalmistelusta riippuu, kuinka hyvin ja tasavertaisesti työpaikoilla voidaan jo lähitulevaisuudessa sopia työehdoista. Esityksen mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuus tulee lisääntymään merkittävästi – työehtosopimusten määräyksistä ja työnantajan järjestäytymisestä riippumatta.

Parhaimmat edellytykset ovat edelleen järjestäytyneillä työpaikoilla ja niillä aloilla, joilla paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimuksiin ja niiden myötä kehittyneeseen luottamukseen.

 

– Maan hallituksen on nyt näytettävä, että se haluaa edistää myös työntekijöiden mahdollisuuksia tasavertaiseen sopimiseen. Työntekijöiden edustajalle esitetty oikeus osallistua yrityksen hallintoon on hyvä ja kannatettava asia. Se parantaa henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Se pitää ottaa nopeasti käyttöön, kuten selvitysmies esittää, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

 

Akavan mielestä selvityksessä on työntekijöiden näkökulmasta sekä mahdollisuuksia että uhkia.

 

– Olennaisinta tasavertaisuudessa ovat keinot, joilla työntekijät voivat estää työnantajan sanelun vähimmäistyöehtojen alentamiseksi. Jatkovalmistelussa ehdoton edellytys on, että työehtosopimuksista poikkeaminen edellyttää sitä, että poikkeamiselle on aina yhdessä perusteltu syy. Lisäksi kiistatilanteessa työehtosopimuksen määräyksistä ei saa poiketa työntekijän haitaksi, ellei työtuomioistuin toisin päätä, toteaa johtaja Maria Löfgren.

 

Akava muistuttaa, että yleissitovien työehtosopimusten määräykset ovat toimineet esteenä epäterveelle yritysten väliselle palkkakilpailulle myös järjestäytymättömässä kentässä. Kun paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajenevat myös siellä, on hallituksen huolehdittava, ettei siitä tehdä automaattia, jolla voi alittaa vähimmäistyöehtoja. Kansainvälinen kilpailukykymme ei parane luomalla halpatyömarkkinat Suomeen.

 

– Työnantajan on sitouduttava sopimisen pelisääntöihin. Ammattiliittojen mahdollisuus viedä myös yleissitovia työehtosopimuksia koskeva erimielisyys työtuomioistuimeen antaa orastavan lähtökohdan luoda myös järjestäytymättömille työpaikoille paikallisen sopimisen kulttuuri, Löfgren toteaa.

 

Pelkästään lain nojalla tapahtuvassa työpaikkasopimisessa on hyvää se, että työaikapankit saadaan vihdoin lainsäädäntöön. Huolta sen sijaan aiheuttaa esitetty ylitöiden "könttäkorvausmalli itsenäisille asiantuntijoille”. Vaarana on, että näin laillistetaan nykyiset laittomat ylityöt lisäämättä könttäkorvausta palkkaan.

 

Paikallista sopimista käytetään jo nyt paljon. Se tulee jatkossakin koitumaan niiden työpaikkojen eduksi, joissa on luottamusta ja osaamista paikalliseen sopimiseen. Jos luottamus ja osaaminen puuttuvat, seurauksena on vain huono työilmapiiri ja tuottavuuden lasku.

 

– Hallituksen on tärkeää muistaa, että työtuomioistuimen resursseista on huolehdittava, kun työtuomioistuimeen vietävien juttujen ala laajenee. Kiistojen ratkaisun pitkittyminen voi nakertaa luottamusta työpaikalla, Fjäder sanoo.