Valikko

Rippikoulussa tyttöjen ja poikien välinen tiukka sukupuoliraja väljenee

9.2.2016

Suomalainen rippikoulu on nuorille sosiaalinen maailma, jonka yhteisöllisyys loiventaa tunnetta sukupuolten vastakkaisuudesta. Eri-ikäisten tyttöjen ja poikien, miesten ja naisten yhteistyö ja yhteinen toiminta sekä aikuisten kokonaisvaltainen läsnäolo ovat rippikoulun suuria vahvuuksia, joissa sukupuoliero ei korostu.

"Tiivis ja myönteinen yhteisöllisyys loiventaa sosiaalisten erojen, ikäerojen ja sukupuolten välisen eron merkitystä."

Näin toteaa TM, VTM Jarmo Kokkonen, joka väittelee Helsingin yliopistossa aiheesta ”Sukupuoli ja yhteisöllisyys rippikoulun rituaaleissa” keskiviikkona 10.2. Väitös kuuluu kirkkososiologian alaan, ja vastaväittäjänä toimii akatemiaprofessori Elina Vuola.

Kokkonen osallistui kahden rippikouluyhteisön elämään ensimmäisistä tapaamisista aina konfirmaatioon.

"On mielenkiintoista kuinka leirioloissa tyttöjen meikkaaminen vähenee ja pukukoodi väljenee. Tyttöjen mielestä riparilla ei ole pakko näyttää edustavalta. Tärkeää on myös huomata, kuinka perheen varallisuus ja nuorten erilaiset harrastukset menettävät merkitystään. Nuoret tutustuvat toisiinsa, isosiin ja aikuisiin ilman vahvoja rooleja, mikä on erinomaisen hienoa", Kokkonen pohtii.

Väitöstutkimus käy vertailevaa vuoropuhelua koulututkimusten kanssa. Kokkosen mukaan nuoret arvostavat rippikoulun rentoutta, hyvää keskusteluilmapiiriä sekä sitä, että suorittaminen on vähäisempää kuin koulussa.

"Rippikoulu tavoittaa tytöt ja pojat vuodesta toiseen täsmälleen yhtä hyvin. Tämä on harvinaista uskonnon kentässä, jossa yleisesti naiset ovat paljon aktiivisempia osallistujia kuin miehet."

Sukupuolisensitiivisyyttä tarvitaan myös kirkossa

Kokkonen löytää rippikoulusta myös kehitettävää. Osalle työntekijöistä sukupuolisensitiivisyys on uusi teema, eivätkä kaikki näe sen merkitystä.

"Sukupuolisensitiivisyys on sitä, että tunnistamme sukupuolen merkityksen silloin, kun se auttaa kohtaamaan nuoria yksilöllisesti ja erilaisuutta kunnioittaen", Kokkonen muotoilee.

Väitöstutkimuksen mukaan rippikoulussa käsitellään seurustelua ja seksuaalisuutta, mutta nämä teemat irtoavat muista rippikoulun teemoista erilleen. Niille varataan erityinen paikka leirijakson yhteisöllisessä huippukohdassa leirin lopussa. Vaikka työntekijät näkevät sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteen hengellisyyteen erityisen tärkeänä rippikoulun antina, ei tätä suhdetta nuorille kuitenkaan sanoiteta.

"Osa ihmisistä ei mahdu niihin rooleihin, joita kulttuurimme edellyttää mieheltä ja naiselta. Moni kokee ulkopuolisuutta ja riittämättömyyttä. Kirkon viesti tulee olla siinä, että sinä riität, sinä kelpaat."