Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi esityksen, jossa ehdotetaan toukokuun kirkolliskokoukselle seurakuntien rakenteita koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttamista.

 Esityksen mukaan tulevaisuudessa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin. Seurakuntien asema kirkon toiminnan perusyhteisöinä ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan. Seurakuntajakoon liittyvät ratkaisut on jatkossa tarkoitus tehdä niin, että seurakunta on inhimillisen kokoinen yhteisö, johon on helppo liittyä ja kuulua. Esityksen mukainen seurakuntayhtymä on ennen kaikkea palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on mahdollistaa kirkon työ seurakunnissa. Yhtymän vastuulle kuuluvat sen seurakuntien taloutta ja omaisuutta, henkilöstöhallintoa, arkistotoimea ja kirkonkirjojenpitoa koskevat asiat.

Kirkon jäsenet kuuluvat jatkossakin alueellisesti rajattuihin seurakuntiin. Lakiesitys pyrkii varmistamaan, että seurakuntalaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin.

Seurakuntaneuvoston on pidettävä huolta seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi tiedottamalla, mielipidekyselyillä ja edistämällä seurakuntalaisten oma-aloitteista toiminnan suunnittelua. Esityksen mukaan hallintoa hoitavat seurakuntaneuvostot, yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto sekä tarvittaessa johtokunnat. Mahdollisuus seurakunnan osa-aluehallintoon on säilytetty.

Esityksen mukaan kaikki työntekijät ovat jatkossa seurakuntayhtymän palveluksessa. Seurakuntatyön virat ja työsopimussuhteet sijoitetaan seurakuntiin. Yhtymän tehtävänä on huolehtia seurakuntien henkilöresursseista ja riittävästä osaamisesta. Jatkossa on mahdollista kohdistaa tai vaihtaa työvoimaa tarpeen mukaan yhtymän seurakuntien kesken.

Yhtymärovasti toimii seurakuntayhtymän ylimpänä johtajana. Esityksen mukaan yhtymärovasti voi olla joko osa- tai kokoaikainen. Tuomiokapituli määrää osa-aikaiseksi yhtymärovastiksi jonkun yhtymän seurakuntien kirkkoherroista. Kokoaikaisen yhtymärovastin virka täytetään avoimen haun perusteella. Yhtymärovasti on kirkkoherrojen hallinnollinen esimies ja toimii yhtymän talouden ja hallinnon johtavan viranhaltijan esimiehenä. Kirkkoherran tehtävä johtaa seurakunnan toimintaa säilyy ennallaan.

Seurakuntayhtymien koolle ei aseteta kriteerejä esityksessä. Taloudellisen itsekannattavuuden näkökulmasta seurakuntayhtymien on oltava riittävän suuria. Hiippakunnan tehtävinä ovat muutosprosessin johtaminen ja oman alueensa seurakuntayhtymien kokonaisuuden suunnittelu yhdessä seurakuntien kanssa. Kaksikielisen yhtymän muodostaminen tapahtuu suomenkielisen ja ruotsinkielisen hiippakunnan yhteistyönä. Esityksen mukaan kaikki seurakunnat siirtyvät seurakuntayhtymärakenteeseen viimeistään vuoden 2019 alussa.

Kirkolliskokous käsittelee kirkkohallituksen esitystä istunnossaan 5.-9.5.2014. Esityksen taustalla on kirkolliskokouksen keväällä 2013 tekemät valmistelulinjaukset seurakuntarakenteiden kehittämiseksi. Päätös asiasta on odotettavissa marraskuun 2014 kirkolliskokouksessa.