Takaisin

Lakkoväitteitä/kysymyksiä:

Lakko ja työsulku

Ylityö ja vuoronvaihtokielto

Miten oikeutatte työtaistelun, jolla vaikeutetaan viattomien ihmisten elämää?

Lakot aiheuttavat aina häiriötä yhteiskunnassa ja hankaloittavat ihmisten elämää. Siihen niiden vaikuttavuus perustuu. Jos työtaistelu ei tunnu missään, sitä ei kannata järjestää. Tarkoitus ei ole aiheuttaa sekasortoa. Turvallisuusuhkista pitää ilmoittaa esimiehille.

Työntekijöiden tavoitteena ei ole lakkoilu, vaan sopimuksen saaminen neuvotellen. Työntekijäpuoli haluaa neuvotella, pallo on nyt työnantajalla. Asia on ratkaistavissa neuvottelupöydässä.

Miten oikeutatte työtaistelun, jolla vaikeutetaan viattomien ihmisten elämää? (varhaiskasvatuksen työtaistelu)

Lakot aiheuttavat aina häiriötä yhteiskunnassa ja hankaloittavat ihmisten elämää. Siihen niiden vaikuttavuus perustuu. Eittämättä tarvetta esim. lastenhoidon järjestelyihin lakon myötä tulee.

Vanhempien on kuitenkin hyvä muistaa, että ammattiliitot valvovat myös varhaiskasvatuspalvelujen laadun tasoa: jotta henkilöstöä on riittävästi ja henkilöstö olisi pysyvää ja ammattitaitoista. Henkilöstön pysyvyyteen vaikuttaa vahvasti myös työn vaativuutta vastaava palkkaus, mistä tässä työtaistelussa on kyse.

Onko psykologin (tai sote-alan, varhaiskasvatuksen ammattilaiset jne.) etiikan mukaista olla mukana lakossa pyytämässä lisää rahaa?

Haemme lakolla työntekijöille parempia mahdollisuuksia auttaa ihmisiä. Julkisen palvelujen laatu kärsii, jos alalle ei saada hyviä ja koulutettuja työntekijöitä kehnojen työehtojen takia. Palvelut saatetaan tällöin joutua ostamaan kalliimmalla yksityiseltä sektorilta.  

On myös hyvä tietää, että monia julkisen sektorin ammatteja koskevat erilaiset kelpoisuusehdot ja säädökset. Niiden vastineeksi pitää saada oikeudenmukaista palkkaa.

Miksi työntekijöiltä evätään mahdollisuus hankkia ylitöillä lisäansioita ja tilaisuus tarvittaessa vaihtaa työvuoroa, jos hänellä on siihen pakottava tarve? (Ylityö- ja vuoronvaihtokielto)

Työtaistelut aiheuttavat aina häiriötä yhteiskunnassa ja hankaloittavat ihmisten elämää. Siihen niiden vaikuttavuus perustuu. Jos työtaistelu ei tunnu missään, sitä ei kannata järjestää.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto tuo hyvin näkyviin sen, miten (sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus) ala pyörii normaalioloissakin sujuvasti vain työntekijöiden joustojen varassa. Tilanne osoittaa sen, miten hauras korttitalo on, ja kuinka paljon julkisella sektorilla tehdään harmaata ylityötä.

Työtaistelu vaarantaa asiakasturvallisuuden/potilasturvallisuuden? Miksi tällainen riski halutaan ottaa?

Työntekijöiden tavoitteena ei ole lakkoilu, vaan sopimuksen saaminen neuvotellen. Jos neuvottelut eivät tuota tulosta, pitää kokeilla keinoja, jotka ovat laillisia. Lakkopäätöstä ei tehty kevein perustein, mutta tässä tilanteessa se nähtiin viimeisenä keinona. Työnantajalla on käsissään ratkaisun avaimet, voimme edelleen ratkaista asian neuvottelupöydässä.    

Suojelu- ja hätätyö on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.

Vastuu palveluiden toimimisesta on työnantajilla – ei työntekijöillä. Siksi on väärin syyllistää työntekijöitä potilas/asiakasturvallisuuden vaarantamisesta. 

Sosiaali- ja terveyspalvelut pyörivät normaalioloissakin sujuvasti vain työntekijöiden joustojen varassa, sillä työnantaja ei ole nähnyt tarpeelliseksi mitoittaa henkilöstömäärää asiakas/potilasturvallisuuden ja lainsäädännön määrittelemälle tasolle. Työtaistelu on tuonut tämän haavoittuvuuden ja puutteet henkilöstömitoituksissa esiin.

Ei voida mennä lakkoon, jonot kasvavat. (Jäsenen kritiikki)

Työtaistelut aiheuttavat aina häiriötä yhteiskunnassa ja hankaloittavat ihmisten elämää. Siihen niiden vaikuttavuus perustuu. Jos työtaistelu ei tunnu missään, sitä ei kannata järjestää.

Tässä on kysymys sinun työstäsi. Oletko valmis siihen, että työehtosi heikkenevät?

Julkisella sektorilla ei ole työpaikat vaarassa, ne ovat suojatyöpaikkoja. Eikö se riitä? Teillä on pitkät lomat ja turvatut palvelussuhteet, olisitte tyytyväisiä.

Lomaedut ovat parantuneet myös muilla. Sen sijaan julkisella sektorilla erityisedut ovat rapautuneet vuosien saatossa. Enää aikoihin ei ole voinut sanoa, että julkisella sektorilla olisi esimerkiksi hyvät eläke-edut ja varma työpaikka eläkkeelle asti. Tulospaineet ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi terveydenhoitajilla työaikavelvoite on pidentynyt. Toivon mukaan esim. joutuisa ruokailu onnistuu jatkossakin. Joissakin kunnissa pystytään pitämään, joissakin ei.

Julkinen sektori ei tuota mitään, menkää oikeisiin töihin. Teidän työnne on niin helppoa, ettei siitä tarvitse maksaa kunnon palkkaa. Yksityistetään kirjastot.

Jotkut työt on tehtävä, vaikka ne eivät näennäisesti tuota mitään. Monessa julkisen sektorin ammatissa on virkavastuu, esim. sote-alalla. Työ on vastuullista, eikä sitä lainsäädännön mukaan voi tehdä kuka tahansa. Monelle asiakkaalle/potilaalle voi tulla ikäviä seuraamuksia, jos työtä ei tehdä kunnolla.

Jos kirjastot ja museot menevät kiinni, niin kuukauteen tuskin tapahtuu mitään, mutta pidemmällä aikavälillä vaikutukset ovat suuret. Mitä elämänlaadulle ja kansakunnan hyvinvoinnille tapahtuu, jos kulttuuri ja sivistys kuolevat?

Suomen kirjastolaitos on ainutlaatuinen maailmassa. Kirjastoverkko on kattava harvaanasutussa maassa, palvelut ovat maksuttomia, henkilökunta koulutettua. Suomi on kirjaston käytön kärkimaa maailmassa, ja kirjasto on suomalaisten eniten käyttämä kulttuuripalvelu. Miksi tämä haluttaisiin muuttaa?  

Neuvolatoiminta täyttää 100 vuotta 2022. Neuvolajärjestelmä on äänestetty parhaaksi suomalaiseksi innovaatioksi. Kouluruokailu on myös suomalainen keksintö. Suomalainen koulujärjestelmä on myös maailmankuulua.  

Yksityisellä sektorilla on pidemmät työviikot.

Tähän meiltä tilastoja, vertailukuva.

Mistä rahat tulevat julkiselle sektorille? Ei ole varaa, verot ovat kireät jo entisestään.

ks. aiemmat. On valinta, haluammeko olla sivistysvaltio ja pohjoismainen hyvinvointivaltio. Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla on laaja tuki Suomessa. Se tarkoittaa väistämättä sitä, että verot eivät voi olla matalat. Veroja käytetään Pohjoismaissa koulutukseen ja sosiaaliturvaan, mistä talous hyötyy. Tuloerot ja köyhyys ovat myös Pohjoismaissa pienempiä kuin muissa maissa. Kansalaiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Pohjoismaat pärjäävät parhaiten onnellisuutta mittaavissa tutkimuksissa.

Ylipäätään ennaltaehkäisevä työ tulee aina halvemmaksi kuin korjaava työ. Varhainen puuttuminen, etsivä nuorisotyö, vanhustyö, lastensuojelu, suuhygienistit, saavutettavat terveyspalvelut ja liikuntapalvelut jne. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on halpa ja inhimillinen järjestelmä.  

Jos halutaan panostaa tulevaisuuteen, niin sillä on hintansa.

Psykologeilla on yhtä hyvät liksat kuin lääkärillä. Mitä valitatte, hoitajat ne ovat palkkakuopassa.

Hoitajien lisäksi moni muu ammattiryhmä on palkkakuopassa. Koronan jälkihoito tulee työllistämään monia työntekijäryhmiä esim. sote-alalla. Koronan mielenterveysvaikutukset osuvat moneen akavalaiseen ammattiin. Ongelmat tulevat kalliiksi, jos niitä ei hoideta. Laskun maksavat kaikki veronmaksajat. Kirjastolla, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on yhteisöllistä merkitystä.  

Sote-alalla tehdään kutsumustyötä. Mitä olet valinnut naisvaltaisen pienipalkkaisen alan. Työssäsi on muita hyviä puolia.

Julkisen sektorin palkkaus ei ole kilpailukykyinen yksityiseen sektoriin nähden. Yksityisellä sektorilla on enemmän palkkaliukumia, joista ei päästä osalliseksi julkisella sektorilla.

Palkka on yksi tärkeä vetovoimatekijä, harva tekee työtä kutsumuksesta. Esimerkiksi sote-alan työssä ollaan vastuussa ihmishengistä. Se ei kuitenkaan näy palkassa.

Yksityistä ja julkista sektoria ei pidä asettaa vastakkain. Yksityisen sektorinkin etu on se, että maassa on hyvät julkiset palvelut ja kelpoisuuden täyttävät ihmiset töissä. Julkisilla palveluilla tuotetaan hyvinvointia ja turvataan maan tulevaisuus.   

Takaisin

ylös

Lakko ja työnsulku

Mikä ero on lakolla ja työnsululla (työsulku)?

• Lakko on työntekijäjärjestön / ammattiliiton työnantajaan kohdistama työnseisaus, joka koskee kaikkien lakonalaisten työ ja virkatehtävien suorittamista.
• Lakonalainen työ = kaikki ne työtehtävät, jotka lakkovaroituksessa on määritelty lopetettavaksi lakon ajaksi.
• Työnsulku on työnantajapuolen työntekijöihin kohdistama painostuskeino työtaistelun aikana, kun tietyllä ammattialalla ollaan sopimuksettomassa tilassa. Työnsulku tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa. Työnsulkua käytetään Suomessa hyvin harvoin.

Miten lakkorajat määritellään?

• Lakkorajat määrittelevät sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee. Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan ne lakonalaiset työt, joita lakko koskee. Lakko koskee työ ja virkatehtäviä. Sillä ei ole merkitystä, kuka työn suorittaa.
• Lakkorajat määritellään JUKOn antamassa lakkovaroituksessa.
• Lakkovaroitus annetaan vähintään 14 vuorokautta ennen lakon alkua valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle.

Onko lakko laillinen?

• Työtaisteluoikeus on työntekijöiden ammatillisesta yhdistymis ja järjestäytymisvapaudesta johdettava perusoikeus (Suomen perustuslaki 13 § ). Lakko on keskeinen työtaistelumuoto.
• Yleensä työtaistelutoimet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. Työ ja virkaehtosopimus asettaa työrauhavelvollisuuden sopimuskaudeksi, jolloin sopimusta vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kun voimassa oleva työ tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.

Mitä tarkoitetaan suojelutyöllä?

• Suojelutyöllä tarkoitetaan 1) työtä, joka on välttämätöntä, jotta kansalaisten henki ja terveys ei vaarannu ja 2) työtä sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka on vaarassa työtaistelun takia.
• Suojelutyöhön voidaan määrätä vain lakon piiriin kuulumattomia viranhaltijoita. Työsuhteisia ei voi määrätä suojelutyöhön.

Miten suojelutyö määritellään?

• Ennen työtaistelun alkamista JUKOn lakkojohto tekee suunnitelman niiden tehtävien hoitamiseksi, jotka katsotaan suojelutyöksi. Suojelutyöksi katsottavia tehtäviä voidaan rajata lakon ulkopuolelle myös ennalta kun lakkorajoista päätetään. Suojelutyöstä pitää erikseen sopia.
• Suunnitelman perusteella annetaan ohjeet suojelutyön hoitamisesta paikalliselle työtaisteluryhmälle.
• Paikallinen työtaisteluryhmä neuvottelee suojelutyön laajuudesta paikallisen työnantajan kanssa.
• Mikäli työnantaja määrää yksipuolisella päätöksellä lakon ulkopuolisen viranhaltijan tekemään suojelutyötä, on määräystä noudatettava. Määräys on annettava kirjallisena.
• Työtaistelun päätyttyä selvitetään tarvittaessa, onko lakon ulkopuolisia viranhaltijoita käytetty suojelutyön varjolla tekemään lakossa olevien normaaleja työtehtäviä.

Voiko esihenkilö osallistua lakkoon, vaikka hän olisi työnantajan edustaja?

• Mikäli järjestö on tehnyt lakkopäätöksen, voit osallistua päätöksen mukaiseen lakkoon.
• Voit osallistua esihenkilönä lakkoon, vaikka sinut olisi nimetty työnantajan edustajaksi.
• Työ-ja virkaehtosopimuslaeissa ei ole rajoitettu kenenkään kuntasektorilla työskentelevän lakko-oikeutta.
• Myöskään työnantaja ei voi kieltää osallistumasta lakkoon tai rajata vastuuhenkilöitä etukäteen työtaistelun ulkopuolelle.

Mitä jos työnantaja kysyy, että aionko osallistua lakkoon?

• Työnantaja ei saa kysyä lakkoaikeista. Työnantajalla ei ole oikeutta kerätä yksittäisten jäsenten ammattiliiton jäsenyystietoja mahdollisen lakon varalle. Tämä koskee kaikkia jäseniä, myös esihenkilöasemassa olevia. Tämänkaltaiset kyselyt tulkitaan yritykseksi murtaa lakkoa. JUKO puuttuu tällaiseen yritykseen.
• Työntekijällä/viranhaltijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa lakkoon osallistumisesta.
• JUKOn tai liiton antamassa lakkovaroituksessa määritetään mikä työ on lakon piirissä. Liiton jäsenet ovat velvollisia noudattamaan liittonsa lakkopäätöksiä.

Pitääkö minunkin mennä lakkoon, vaikka en haluaisi? Mitä hyötyä minulle on työtaistelusta?

• Lakkoon on aina vankat perusteet. Taustalla on käyty pitkiä neuvotteluja, eri vaihtoehtoja on punnittu ja työntekijäpuolella ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa työtaistelu.
• Liiton jäsenyys velvoittaa yksittäisiä jäseniä toimimaan liiton lakkopäätöksen mukaisesti.
• Työtaistelun hyödyt nähdään usein pitkällä aikavälillä. Eri aikoina eri työntekijät ovat joutuneet työtaistelulla varmistamaan oikeudenmukaisemmat sopimukset. Jokainen osallistuu työtaisteluun vuorollaan. Kyse on solidaarisuudesta muita työntekijöitä kohtaan.

Mikä on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema lakon aikana?

• Lakkorajojen piiriin kuuluvat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työtaisteluun. JUKO/liitto määräävät lakkorajat.
• Kummatkin voidaan lakkovaroituksessa rajata työtaistelun ulkopuolelle.
• Luottamusmies hoitaa yksittäisen jäsenen palvelussuhteeseen liittyviä asioita myös työtaistelun aikana. On hyvä huomioida, että työnantaja ei  välttämättä suorita tältä ajalta korvausta.

Mikä on järjestäytymättömien ja muiden liittojen jäsenten asema lakossa?

• Lakkoon ei aseteta henkilöitä, vaan työtehtävät. Järjestäytymätön työntekijä voi ottaa osaa lakkoon, eikä siitä voi seurata hänelle työnantajan taholta sanktioita. Lakkoavustuksia maksetaan kuitenkin vain liittojen jäsenille.
• Lakonalaista työtä ei saa tehdä.
• Lakon tulokset hyödyttävät myös järjestäytymättömiä työntekijöitä.
• Lakon ulkopuolella olevilla työntekijöillä eiole velvollisuutta tehdä oman työn lisäksi lakon alaisia tehtäviä.
• Lakon aikana lakkoon kuulumaton henkilö hoitaa vain omat tehtävänsä.

Saako työnantaja painostaa lakkolaisia?

• Työnantaja ei voi kohdistaa viranhaltijaan/työntekijään minkäänlaisia sanktioita, kun järjestö on tehnyt työtaistelupäätöksen.
• Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia, että työntekijän tulisi etukäteen ilmoittaa lakkoon osallistumisesta.
• Työtaistelupäätöksen tehnyt järjestö vastaa lakon seuraamuksista.

Kuinka lakko vaikuttaa määräaikaiseen palvelussuhteeseen?

• Työtehtävä voidaan asettaa lakon piiriin riippumatta siitä, onko työntekijän työsuhde määräaikainen tai vakituinen.
• Lakko ei vaikuta määräaikaisen palvelussuhteen pituuteen.
• Määräaikainen palvelussuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä.

Mikä on lakkoavustus ja miten sitä maksetaan?

• Lakkoavustus on liiton maksama avustus lakossa olevalle jäsenelle, koska palkkaa ei lakkopäiviltä makseta.
• Kukin liitto päättää lakkoavustuksen suuruudesta erikseen.
• Lakkoavustuksen maksaja pidättää verot verottajan ohjeen mukaisesti.
• Lakkoavustus maksetaan lakossa tai työsulussa oleville jäsenille kunkin liiton ohjeiden mukaisesti.

Miten käy työntekijän/viranhaltijan vapaiden lakon aikana?

• Poissaolotapausten tulkinnassa käytetään ns. aikaprioriteettiperiaatetta.
• Poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka tosiasiassa on alkanut ensiksi.

Miten varaudun lakkoon, miten toimin lakon aikana ja lakon päätyttyä?

• Seuraa tarkkaan oman liittosi ja JUKOn viestejä.
• Toimi liittosi ohjeiden mukaan.
• Jos olet lakon piirissä, niin osallistu yhteisiin tilaisuuksiin. Työtaisteluissa osoitetaan työantajaa kohtaan joukkovoimaa.
• Lakon päätyttyä ilmoitetaan, koska töihin palataan.

ylös

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Koskeeko ylityö ja vuoronvaihtokielto sekä työ että virkasuhteisia?

• Järjestö päättää, ketkä kuuluvat ylityö ja vuoronvaihtokieltokiellon piiriin.
• Ylityö ja vuoronvaihtokielto voi koskea vain työsuhteisia työntekijöitä. Lainsäädäntö ei mahdollista virkasuhteisen henkilön osallistumista ylityö ja vuoronvaihtokieltoon

Virka vai työsuhde?

• Jos olet työsuhteinen, olet tehnyt joko kirjallisen tai suullisen työsopimuksen työnantajan kanssa.
• Virkasuhteinen saa virkasuhteen alussa viranhoitomääräyksen.

Ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana työnteko

• Ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana hoidetaan omat työtehtävät normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti normaalin työajan puitteissa, mutta ei tehdä ylitöitä eikä vaihdeta tai muuteta työvuoroja.

Mitä ylityökielto tarkoittaa?

• Älä ylitä normaalia säännöllistä työaikaasi.
• Älä tee ylityötä tai kerrytä työaikasaldoa. Kielto koskee sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.
• Ylityön tekemiseen ei voi sitoutua työsopimuksessa vaan siitä pitää sopia tapauskohtaisesti.
• Muuten jäsenet hoitavat työnsä normaalisti Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan täsmällisesti työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti.
• Liukuvassa työajassa olevat työntekijät eivät ylitä säännöllistä päiväkohtaista työaikaansa.

Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?

• Älä vaihda työvuoroasi. Tee vahvistettuun työvuoroluetteloon merkitty työaikasi, älä enempää.

Tehdäänkö ylityökiellon aikana ne ylityöt, joista on jo sovittu työnantajan kanssa?

• Jos ylitöistä on sovittu työnantajan kanssa ennen ylityö ja vuoronvaihtokiellon alkamista, tehdään ylityöt sovitun mukaisesti.

Koskeeko ylityökielto paikalliseen sopimukseen perustuvaa nk. jononpurkutyötä?

• Kyllä koskee, koska kyseessä on säännöllisen työajan lisäksi tehtyä ylityötä.

Olen työsopimuksella sopinut varallaolosta. Voinko kieltäytyä?

• Työntekijä on antanut suostumuksen myös mahdolliseen varallaolon aikana syntyvään lisä ja ylityöhön sopiessaan varallaolosta työsopimuksessaan. Tästä syystä, varallaolon aikana syntyvästä ylityöstä ei voi kieltäytyä.

Onko mahdollista tehdä lisätöitä ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana?

• Osa-aikaiset voivat tehdä lisätöitä aina täyteen työaikaan saakka. Osa-aikaisten omassa harkinnassa on se, tekevätkö he lisätyötä vai eivät. Ylityökielto koskee myös osa-aikaisten ylitöitä.
• Jos työsopimuksella on sovittu lisätöiden tekemisestä, ei lisätöiden tekemisestä voi kieltäytyä ylityö ja vuoronvaihtokiellonkaan aikana.

Koskeeko ylityökielto liukuvaa työaikaa?

• Liukuvassa työajassa työntekijä itse päättää säännöllisen työajan sijoittamisesta sovittujen liukurajojen sisällä, mutta ylityökiellon voimassa ollessa työaikaa ei pidennetä.
• Työntekijä on velvollinen olemaan työssä vain sovittuna kiinteänä työaikana.
• Liukumasaldoa ei kerrytetä plussalle ylityökiellon aikana.
• Työnantaja ei voi painostaa tekemään pidempää työpäivää liukuvassa työajassa.
• Myös liukuvassa työajassa voi muodostua ylityötä. Ylityökielto koskee myös liukuvaa työaikaa noudattavan ylityötä.

Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa?

• Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain sovittaessa tai perustellusta syystä.
• Ylityö ja vuoronvaihtokiellon voimassa ollessa työnantajan työvuoroluetteloon esittämiin muutoksiin ei tule suostua.
• Sen sijaan, jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa esim. kuntasektorilla KVTES luku III 30 § 2 mom. tarkoittamasta perustellusta syystä , tulee työnantajan määräystä noudattaa. Työnantajalta tulee pyytää selvitys perustellusta syystä.
• Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti pidentää työvuoroa työvuoron jo alettua.

Milloin ylityö ja vuoronvaihtokielto voivat alkaa?

• Järjestö tekee päätöksen ylityö ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta.
• Työehtosopimukseen tai sen määräykseen kohdistuva ylityö ja vuoronvaihtokielto voivat alkaa työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen.
• Liitot ilmoittavat ja ohjeistavat jäseniä ylityö ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta.

Miten ja kenelle ylityö ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta ilmoitetaan?

• JUKO ilmoittaa kiellon alkamisesta kirjallisesti työnantajalle (ja tarvittaessa valtakunnansovittelijalle).
• Ilmoituksessa kerrotaan ylityö ja vuoronvaihtokiellon alkamisajankohta sekä joko päättymisajankohta tai se, että kielto on voimassa toistaiseksi.
• Ilmoituksessa kerrotaan minkä sopimusalojen työehtosopimuksia ja mitä työtehtäviä ylityö ja vuoronvaihtokielto koskee.
• JUKOn yksittäisten jäsenliittojen osalta ylityö ja vuoronvaihtokiellosta ilmoittaminen työnantajalle sovitaan erikseen (lähtökohtaisesti vain JUKO ilmoittaa).

Milloin ylityö ja vuoronvaihtokielto päättyy?

• Järjestö päättää ylityö ja vuoronvaihtokiellon päättymistä koskevalla ilmoituksella, milloin ylityö ja vuoronvaihtokielto päättyy. Ilmoitus tehdään työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle.

Miten ylityö ja vuoronvaihtokiellon päättymisestä ilmoitetaan?

• Sekä JUKO että jäsenliitot ilmoittavat ylityö ja vuoronvaihtokiellon päättymisestä. Seuraa liittosi ja JUKOn viestintää.

Henkeä ja terveyttä uhkaavat tilanteet?

• Ylityö ja vuoronvaihtokiellon johdosta kenenkään henki ja terveys eivät saa vaarantua.
• Luottamusmiehet voivat neuvotella työnantajan kanssa etukäteen kiellon ulkopuolelle työtehtävät/yksiköt, joissa henki ja terveys on uhattuna. Tällä tarkoitetaan esim. yksiköitä, joissa on välitön ja kiireellinen hoidon tarve, eikä hoitoa voida järjestää säännöllisenä työaikana työvuoroluettelojen mukaisesti. Näitä voi olla esim. teho osaston tehtävät tai kiireellisten leikkausten edellyttämät työtehtävät.

Koskeeko ylityö ja vuoronvaihtokielto suojelutyötä?

• Suojelutyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jonka suorittaminen on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu.
• Suojelutyötä koskevia säännöksiä sovelletaan ainoastaan viranhaltijoihin. Työsopimussuhteessa olevaa ei voida määrätä suojelutyöhön.
• Viranhaltijat eivät ole ylityö ja vuoronvaihtokiellon piirissä.
• JUKOn lakkojohto tekee suojelutyösuunnitelman ennen työtaistelun alkamista ja neuvottelee asiasta työnantajan kanssa. JUKOn lakkojohto antaa tämän perusteella ohjeet paikalliselle lakkojohdolle.

Koskeeko ylityö ja vuoronvaihtokielto hätätyötä?

• Kielto ei koske työaikalain 19 § :n tarkoittamaa joten hätätyötä voi tehdä myös ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana.
• Työnantajan pitää ilmoittaa hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle ja Aluehallintovirastoon.
• Mikäli työnantaja vetoaa hätätyöhön, on pyydettävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä nähtäväksi.
• Hätätyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden yhteydessä. Tällöin kyse on ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei sinällään täytä hätätyön tunnusmerkkejä.

Yleistä turvallisuutta ja omaisuutta uhkaavat tilanteet?

• Ylityö ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.

Koskeeko ylityö ja vuoronvaihtokielto kuntien omistamissa osakeyhtiöissä työskenteleviä?

• Ylityö ja vuoronvaihtokieltoilmoituksessa määritellään, ketä ylityö ja vuoronvaihtokielto koskee

Koskeeko ylityö ja vuoronvaihtokielto pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä?

• Luottamusmies osallistuu ylityö ja vuoronvaihtokiellon piiriin kuten muutkin, ellei JUKO ole rajannut häntä sen ulkopuolelle.
• Luottamusmies voi hoitaa yksittäisen jäsenen palvelussuhteeseen liittyviä asioita myös ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana, vaikka hänkin olisi ylityö ja vuoronvaihtokiellon piirissä.

Muuta asiaa liittyvää:

• Laki ei velvoita ilmoittamaan ylityö ja vuoronvaihtokiellosta valtakunnansovittelijalle.
•