Suomalaisten mukaan hyvän työelämän keskeiset arvot ovat tarkoitus, rohkeus, sinnikkyys ja luottamus. Näihin arvoihin panostamalla suomalaisesta työelämästä on mahdollista tehdä Euroopan parasta. Tiedot käyvät ilmi hallituksen Työelämä 2020 -hankkeen teettämästä raportista, jossa määriteltiin suomalaisen työelämän arvot. Keskeiset arvot määriteltiin yhteistyössä eri sidosryhmien ja kansalaisten kesken.

- Arvot eivät korvaa työpaikkojen, työyhteisöjen tai ihmisten omia arvoja, vaan ne toimivat yhdistävänä ja suuntaa antavana asiana suomalaisen työelämän kehittämisessä. Kannustan kaikkia työpaikkoja käymään keskustelua arvoista. Työpaikkojen kannattaa pohtia, ovatko ne mukana työelämätalkoissa ja tukevatko niiden arvot suomalaisen työelämän yhteisiä arvoja. Samalla tämä antaa oivan mahdollisuuden arvioida omia työn arvoja ja merkityksellisyyttä, työministeri Lauri Ihalainen sanoo.

Arvot kuvaavat ihmisen mittaista työtä

Tarkoitus liittyy työn merkityksen ja mielekkyyden kokemiseen. Se kuvastaa työn yhteisen päämäärän tärkeyttä ja yhdistää kaikkia muita arvoja.

Rohkeus tarkoittaa, että työelämää on uudistettava ennakkoluulottomasti. Tarvitaan luovuutta, riskien ottamista ja positiivisuutta.

Sinnikkyys eli sisu kumpuaa suomalaisesta perusarvosta, jonka mukaan vaikeina aikoina ei anneta periksi. Vahvan työyhteisön tuntomerkki on, että epäonnistumisenkin jälkeen yritetään uudestaan.

Luottamukseen liittyvät ajatukset muun muassa vastuullisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta.  

Arvojen työstämisen motto oli ihmisen mittainen työ, koska arvot auttavat näkemään työn osana arvokasta elämää.

Viestintäkampanja tekee arvot tunnetuksi

Työelämän arvoja markkinoidaan maanantaina 7.10.2013 käynnistyneellä viestintäkampanjalla. Kampanjan tarkoitus on herättää keskustelua arvojen merkityksestä ja innostaa kehittämään työelämää niiden suuntaan. Kampanja näkyy ja kuuluu muun muassa suurimpien kaupunkien busseissa sekä valtakunnallisesti radiossa ja verkossa.

Kampanjaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettu Työelämä 2020 -hanke. Arvojen määrittelemiseksi se järjesti työpajoja, joihin kutsuttiin eri elämäntilanteissa henkilöitä: nuoria, ruuhkavuosia eläviä, senioreita, maahanmuuttajia ja työelämän ulkopuolella olevia. Lisäksi keskustelua käytiin sosiaalisessa mediassa. Keskustelua peilattiin työelämästä tehtyihin tutkimuksiin.

Työelämä 2020 -hankeen tavoitteena on rakentaa suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Se tarjoaa tähän työpaikoille apua ja välineitä, mutta muutokset tekevät työpaikat itse. Hankkeessa on mukana jo yli 20 organisaatiota, ja joukko kasvaa koko ajan. Hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.