Tässä muutamia keskeisiä nostoja hallitusohjelmasta lasten sekä nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi, ja toimenpide-ehdotukset työllisyyden parantamisesta heikentämällä työllisten sekä työttömien asemaa.

HALLITUSOHJELMAN KIRJAUKSET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMISEKSI

Viime perjantaina illansuussa julkistettu Suomen valtion hallituksen ohjelma on herättänyt vilkasta keskustelua mediassa. Valtion talouden tasapainottamiseksi hallitus aikoo supistaa menoja. Menoleikkaukset tuntuvat kansalaisten kukkarossa.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet positiiviset toimet, joita on hallitusohjelmaan kirjattu esimerkiksi lasten ja nuorten tilanteen parantamiseksi. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi, mutta aikataulu sekä konkretia jää vähäiseksi. Toimet ovat useimmissa tapauksissa tahtotilan ilmaus, mikä sinänsä on positiivista, että ongelma on tunnistettu.

Nuorten auttaminen

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan pikaisesti. Hallitus valmistelee oman lasten ja nuorten terapiatakuumallin, jolla lainsäädäntötasolla turvataan yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Vahvistetaan psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta uudistamalla psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta lisätään yhteistyössä muun muassa järjestöjen ja seurakuntien kanssa, esimerkiksi walk in -palvelut ja chat-palvelut.

Edellä mainitut hallitusohjelma tavoitteet on hyvä tunnistaa myös seurakuntien nuorisotyössä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vahvistaa paikallista palvelutarjontaa. Seurakuntien nuorisotyö on painottunut ennaltaehkäisevään työhön. Nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet haastavat laajentamaan toimintaa korjaavaan työhön, joita mielenterveyspalveluiden tuottaminen seurakunnan nuorisotyön tuottamana olisi. Yhteistyö perhekeskuksissa on luontevaa ja mahdollistavaa seurakunnan nuorisotyön brändin vahvistamiselle. Hallitus sitoutuu kehittämään varhaisen mielenterveyden tukemisen koulutusta osaksi muidenkin kuin psykoterapeuttien koulutusta. Tämä kannattaa panna merkille jatko- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuutena.

Hallitus aikoo parantaa erityisesti lasten ja nuorten päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi aiotaan kiinnittää erityistä huomiota nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja nuorten huumekuolemien vähentämiseen. Myös lisätoimiin varaudutaan. Hallitus puuttuu kansalaisten ylivelkaantumiseen ja rahapelihaittoihin. Peliriippuvaisten hoidon saatavuus varmistetaan. Selvitetään vakavasti väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjun toimivuus.

Lasten ja perheiden tukeminen

Hallitus aikoo kehittää matalan kynnyksen perhepalveluita, joissa huomioidaan myös parisuhteiden ja vanhemmuuden tukeminen. Tähän tarkoitukseen voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskustoimintamallia sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa. Seurakuntien toiminnan huomioiminen on merkittävää ja mahdollistaa varhaiskasvatuksen linkittymisen yhä paremmin perhepalveluiden kokonaisuuteen.

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy) lasten palveluihin ja heidän perheittensä tukeen sekä nopeaan diagnosointiin ja avun piiriin pääsyyn. Hallitus käynnistää syksyllä 2023 määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta. Ohjelmaan käytetään 20 milj. euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan. Tämä kirjaus onkin yksi harvoista konkreettisista toimenpiteistä, jolle on lisäksi aikataulukirjaus. Haasteena kuitenkin on sote-palveluiden muutos tämän vuoden alussa ja uusien hyvinvointialueiden käynnistyminen, jossa palveluketjut eivät vielä toimi.

Heikennysesitykset työllisille

Työllisten oikeuksiin ja työttömien asemaan hallitus aikoo tehdä merkittäviä heikennyksiä. Monet uudistusaikeen tarkoittavat lainsäädännön muutoksia, joten niiden toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.

Hallitusohjelma sisältää seuraavia heikennyksiä. Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. KNT:n jäsenistä lähes kaikki kuuluvat yleissitovan työ- tai virkaehtosopimuksen piriin. Vain harva on pelkän työsopimuslain varaisessa työsuhteessa.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle, 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella. Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta. Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Hallitus aikoo lopettaa vuorotteluvapaajärjestelmän. Aikuiskoulutustuki päättyy 1.8.2024.

Heikennysesityksiä työttömyysturvaan

Hallitus uudistaa työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen. Työssäoloehdon euroistaminen otetaan käyttöön. Euroistaminen tarkoittaa, että ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen vaikuttaa työssäolon palkkaa nykyisen työssäolotuntien sijaan.

Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä. Omavastuupäivät palautetaan viidestä seitsemään. Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Työnteon kannustimien parantamiseksi työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat ja uudistuksen vaikutuksia seurataan.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöä lisätään

Varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta lähdetään purkamaan kouluttamalla lisää työntekijöitä. Hallitus lupaa kouluttaa joka vuosi vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Hallitus turvaa jo alalla työskenteleville erilaiset mahdollisuudet pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin muunto- ja monimuotokoulutuksella.

Nuorten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä

Koronapandemian vaikutukset kohdistuivat erityisesti nuoriin. Alaikäisten tekemät vakavat rikokset ovat raaistuneet ja lisääntyneet. Koronan aiheuttamaa ja pahentamaa nuorten hyvinvointi- ja oppimisvajetta korjataan vielä useiden vuosien ajan. Hallitus osoittaa kokonaisvastuun nuorten hyvinvointityön johtamisesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Asiat käsitellään yhteistyössä useiden ministeriöiden välillä. Huomioidaan, että ratkaisut eivät löydy pelkästään nuorisopolitiikan keinoin, vaan tarvitaan ministeriörajat ylittävää yhteistyötä.

Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen molemmilla kansalliskielillä ja saamen kielillä. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri syistä haavoittuvimmissa asemissa oleviin nuoriin. Hallitus edistää koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa. Hallitus tukee nuorten hyvinvointia laaja-alaisessa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Osana yhteistyötä määritellään viitekehys hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyölle.

Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.

Selvitetään harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden sekä rahoituksen kokonaiskuva ja huolehditaan siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää. Harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan. Osana työtä selvitetään harrastustoiminnan tukemista koulujen loma-aikoina. Hallitus lisää harrastesetelin käyttöä kunnissa lasten ja nuorten mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi. Hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Edellä kuvatut hallitusohjelman kirjaukset vahvistavat seurakunnan nuorisotyön roolia. Kirkon nuorisotyöllä on rooli ja paikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä sekä ulkopuolisuuden ehkäisyssä mm. kerhotoiminnan, harrastetoiminnan ja erityisnuorisotyön toimintojen muodossa

Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen torjutaan

Hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka.

Hallitus laatii vuoden 2023 loppuun mennessä laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Hallitus tekee periaatepäätöksen poikkihallinnollisen jengirikollisuuden ennaltaehkäisy- ja torjuntaohjelman laatimisesta. Nykyistä ennaltaehkäisevää Ankkuritoimintaa tai vastaavaa toimintaa kehitetään yhä kattavammaksi ja toimivammaksi. Hyödynnetään oikeusministeriön kehittämää toimintamallia Ankkuritoiminnan jälkeisenä tukena. Hallitus koventaa rangaistuksia katujengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista säätämällä rikoksen liittymisen katujengin toimintaan erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.

Koko hallitusohjelma on luettavissa täältä.