Valikko

LIITTO /

Säännöt

Säännöt

 

NIMI JA KOTIPAIKKA                                                                                               

1 §

Yhdistyksen nimi on Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Liiton kieli on suomi.

TARKOITUS JA TOIMINTA

2 §

Liiton tarkoituksena on toimia kristillisen kasvatustyön ammatillisena järjestönä, joka

  • hoitaa ja valvoo jäsentensä ammatillisia etuja palvelussuhteissa, palkkauksessa ja koulutuksessa
  • vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön virkojen ja kristillisen kasvatuksen aseman vahvistamiseen kirkossa, sekä jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen
  • edistää jäsentensä keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteenkuuluvuutta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • osallistuu jäsentensä palvelussuhteen ehtoihin liittyviin neuvotteluihin
  • kehittää ja edistää kristillisessä kasvatustyössä toimivien työntekijöiden ammatillista järjestäytymistä
  • pitää säännöllisesti yhteyttä alan oppilaitoksiin ja tukee liiton opiskelijajäsenten toimintaa
  • tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kysymyksistä, jotka koskevat jäsenistön palkkausta, asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä ammatillista koulutusta
  • järjestää jäsenilleen koulutusta, opintomatkoja, jakaa avustuksia, harjoittaa tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa edunvalvontaan ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä
  • liiton toimisto tarjoaa jäsenpalveluja
  • osallistuu Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja sen alaisten elinten toimintaan seuraamalla, osallistumalla ja vaikuttamalla erityisesti kasvatuksen alan asioihin
  • ylläpitää yhteyksiä muiden kirkkojen kasvatuksen yksiköihin Suomessa ja ulkomailla.

3 §

Liitto voi olla jäsenenä ja toimia yhteistyössä sen tarkoituksia edistävissä kansallisissa ja kansainvälisissä elimissä, yhdistyksissä, järjestöissä ja liitoissa.

4 §

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

JÄSENET

5 § Jäsenlajit

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä kasvatus-, opetus- tai sosiaalityössä toimiva, siihen valmistunut tai valmistumassa oleva henkilö, jolla on vähintään ammattikorkeakoulu- tai vastaava tutkinto.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä kirkon nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan kelpoistavan tutkinnon opiskelija.

Rinnakkaisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka täyttää edellä mainitut jäsenkriteerit ja jonka taloudellisesta edunvalvonnasta vastaa toinen ammattijärjestö, jonka kanssa on sopimus rinnakkaisjäsenyydestä.

Eläkeläisjäseneksi voi siirtyä liiton varsinainen jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle.

Liitolla voi olla kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityisiä henkilöitä tai yhteisöjä.

Kannatus-, eläkeläis-, rinnakkaisjäsentä ei voi valita liiton hallintoelimiin. Opiskelijahallituksen puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus liiton hallinnon kokouksessa.

Liitto voi kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi liiton tarkoitusperien edistämisessä erityisesti ansioituneita henkilöitä.

6 § Liittyminen ja eroaminen

Liiton hallitus hyväksyy jäsenet.

Jäsen, joka haluaa erota liitosta, on velvollinen ilmoittamaan siitä kirjallisesti hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai liiton kokouksen pöytäkirjaan. Eroaminen tulee voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin eroamisilmoitus on annettu.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on

  • jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta 6 kk ajan
  • on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella aiheuttanut liitolle vahinkoa

Erotetulla on oikeus saattaa asia käsiteltäväksi seuraavaan yleiseen kokoukseen jättämällä valituskirjelmä hallitukselle 60 päivän kuluessa päätöksen saamisesta.

Jäsenmaksun laiminlyönnin takia erotettu jäsen voi hakea jäsenyyttä uudelleen maksettuaan suorittamatta jääneet jäsenmaksut.

TALOUS

7 §

Liitto rahoittaa toimintaansa jäsenmaksutuloilla. Tämän lisäksi liitto voi

  • järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia
  • kantaa pääsy- ja osanottomaksuja
  • vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja
  • omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja osakkeita sekä
  • harjoittaa kustannustoimintaa

8 § Jäsenmaksu

Jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle valtuuston määräämän jäsenmaksun. Eläkeläis-, rinnakkais- ja kannatusjäsenen jäsenmaksu on valtuuston määrittelemä euromääräinen vuosijäsenmaksu.

Hallitus voi anomuksesta joko kokonaan tai osittain vapauttaa maksuvelvollisuudesta jäsenen, joka

  • virkavapauden, sairauden, opiskelun tai muun syyn takia ei saa täyttä palkkaa
  • suorittaa asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta
  • edellä mainituista syistä jäsenmaksusta vapautettu henkilö voi halutessaan ylläpitää työttömyyskassan jäsenyyttä huolehtimalla työttömyyskassamaksusta itse

Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja opiskelijajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

 

LIITON HALLINTO

9§ Liiton toimielimet

Liiton varsinaiset jäsenet valitsevat valtuuston. Valtuusto valitsee hallituksen.

Liiton opiskelijajäsenet valitsevat keskuudestaan opiskelijahallituksen.

Liiton opiskelijahallitus on opiskelijajäsenten keskuudestaan valitsema liiton hallituksen alainen toimielin. Opiskelijahallituksen tehtävänä on opiskelijajäsenhankinta, yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, opiskelijaedunvalvonta ja vaikuttaminen kristillisen kasvatuksen ja nuorisotyön alan koulutuspolitiikkaan.

Kahdella opiskelijahallituksen esittämällä jäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksessa. Hallitus nimeää opiskelijaedustajat vuodeksi kerrallaan. Liiton opiskelijahallituksen puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa.

10 § Valtuusto

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Liiton asioita hoitaa valtuuston valitsema hallitus, joka tarpeen mukaan asettaa ja lopettaa johtoryhmän, valiokuntia, toimikuntia ja työryhmiä.

Valtuuston kokoonpano on 18 jäsentä 18 varajäsentä ja opiskelijajäsenet.

Valtuuston toimikausi on neljä (4) vuotta ja kestää valtuuston vaalin vahvistamisesta seuraavan vaalin vahvistamiseen.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Valtuuston kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä ottaen huomioon lain ja näiden sääntöjen määräykset. Äänten mennessä tasan vaali ja suljettu lippuäänestys ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta vuosittain kevätkokoukseen toukokuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen marraskuun loppuun mennessä sekä tarpeen mukaan ylimääräiseen kokoukseen. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 6 valtuuston äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään 1/10 valtuuston jäsenistä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten sitä vaatii.

Hallituksen on lähettävä kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen valtuuston jäsenille postitse, tietoliikenneyhteyden tai muu teknisen apuvälineen avulla viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme(3) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava, mikäli etäosallistuminen on mahdollista hallituksen määräämällä tavalla. Ennakko-osallistuminen ei ole mahdollista.

Aloiteoikeus on valtuuston jäsenillä, hallituksella ja kaikilla varsinaisilla jäsenillä. Aloitteet on lähetettävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen valtuuston kokousta.

Liiton kunniajäsenillä, hallituksen jäsenillä, tilintarkistajalla, toiminnantarkastajalla ja liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksessa. Valtuusto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille.

11§ Valtuuston valinta

Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki varsinaiset jäsenet, joiden osalta erääntyneet jäsenmaksut on maksettu vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun asti. Varsinaiset jäsenet voivat asettaa ehdokkaita vaaleihin valtuuston vahvistamalla äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaisesti.

Valtuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi vaalilla varsinaisten jäsenten keskuudesta. Vaali toteutetaan postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitettavalla äänestyksellä. Vaaleissa noudatetaan yhdistyslain 29§:n 3 momentin 2 kohdassa mainittua henkilökohtaisen suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Valtuustoon valitaan jokaisen hiippakunnan alueelta vähintään yksi (1) jäsen.

Varajäsenet määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista vertauslukujen ja äänestys- ja vaalijärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Valtuuston varsinaisen jäsenen tultua valituksi hallitukseen tai paikan muutoin vapauduttua kesken toimikauden, tulee jäseneksi hänen tilalleen vaalikauden jäljellä olevaksi kaudeksi ensimmäinen varajäsen äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.

12§ Valtuuston tehtävät

Valtuusto valitsee keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta

Valtuuston kevätkokouksessa

  • esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta
  • vahvistetaan liiton tilinpäätös edelliseltä vuodelta
  • esitetään tilin- ja toiminnantarkastajan lausunnot
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  • päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta
  • käsitellään muut mahdolliset kokouskutsussa mainitut asiat

Valtuuston syyskokouksessa

  • valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi
  • valitaan erovuoroisten tilalle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
  • vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi
  • vahvistetaan talousarvio seuraavaksi vuodeksi
  • päätetään seuraavana vuonna perittävien jäsenmaksujen suuruus
  • valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkistamaan KHT-tilintarkastusyhteisö ja siinä vastuullinen tilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
  • käsitellään muut valtuustolle jätetyt asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 § määräykset

Lisäksi valtuusto

  • vahvistaa opiskelijaedustajat kokouksissaan
  • päättää ylimääräisestä jäsenmaksusta
  • päättää liiton luottamushenkilöiden palkkioista ja matkakulujen korvaamisen perusteista
  • päättää liiton toimintalinjoista ja strategista suuntaviivoista
  • keskustelee ja tarvittaessa päättää liiton tavoitteista ajankohtaisissa asioissa
  • ohjaa hallituksen toimintaa
  • perustaa liiton rahastot ja vahvistaa niiden säännöt
  • kutsuu liiton kunniajäsenet ja kunnia puheenjohtajat
  • päättää työmarkkinakeskusjärjestöön ja neuvottelujärjestöön liittymisestä ja eroamisesta sekä toiseen ammattiliittoon liittymisestä tai yhdistymisestä
  • käsittelee edustajistolle tulleet aloitteet
  • päättää liiton sääntömuutoksista
  • päättää liiton purkamisesta
  • päättää liiton ohje- ja johtosääntöihin tehtävistä muutoksista sekä mahdollisesti muista hallituksen valmistelemista ja esittämistä asioita voidaan päättää kaikissa valtuuston kokouksissa

13 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen puheenjohtajaa lukuun ottamatta.  Valtuusto valitsee puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.  Muut hallituksen varsinaiset ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kausi alkaa seuraavan toimintakauden alusta. Jäsenistä on vuosittain erovuorossa kaksi (2), varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Yksi henkilö voi toimia hallituksen jäsenenä enintään kolme (3) peräkkäistä kautta ja puheenjohtaja enintään kolme (3) peräkkäistä kautta. Opiskelijahallituksen ja valtuuston puheenjohtajilla on hallituksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

 

14 § Hallituksen tehtävät

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa ja huolehtii liiton toiminnasta. Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja muualla näissä säännöissä on sanottu, hallituksen tehtävänä on

  • vastata liiton toiminnasta ja hallinnosta
  • ottaa ja erottaa liiton jäsenet
  • valmistelee esityksen valtuustolle kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten valinnoista
  • vahvistaa oman työjärjestyksensä
  • päättää talous- ja hallintosäännöstä
  • valmistelee valtuuston kokoukset ja toimeenpanee kokouksien päätökset
  • ottaa ja vapauttaa liiton toiminnanjohtajan
  • päättää muun henkilökunnan palvelussuhteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä vahvistaa henkilöstön toimenkuvat, tehtävät, palkkaukset ja muut työehdot
  • päättää toimikuntien ja vastaavien elinten perustamisesta ja lakkauttamisesta
  • päättää liiton huomionosoituksista ja palkitsemisista
  • vastata liiton työmarkkina- ja sopimustoiminnasta
  • päättää liiton työtaistelutoimenpiteistä ja työtaisteluavustuksista
  • huolehtii liiton toiminnan strategisesta kehittämisestä ja hoitaa muut liittoa koskevat asiat

15 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3) jäsentä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee asiapäätöksissä puheenjohtajan ääni ja henkilövaaleissa arpa. Liiton toiminnanjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen kokouksesta on ilmoitettava vähintään 7 päivää ennen kokousta. Kokouskutsuun liitetään lista käsiteltävistä asioista.

Hallituksen jäsen voi osallistua kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

 

NIMENKIRJOITTAJAT

16 §

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai valtuuston puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tai hallituksen erikseen määräämä henkilö aina kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa toiminnanjohtajan yksin kirjoittamaan liiton nimen.

 

TOIMINTA- JA TILIVUOSI

17§

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on yhdessä hallituksen laatiman toimintakertomuksen kanssa jätettävä tilin- ja toiminnantarkastajan tarkistettavaksi maaliskuun loppuun mennessä. Tili- ja toiminnantarkastuslausunto on toimitettava toukokuun loppuun mennessä.

 

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

 

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia valtuustossa, jos kokouskutsussa on ollut siitä maininta ja jos muutoksen puolesta annetaan ääniä vähintään ¾ annetuista äänistä.

19 § Liiton purkaminen

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä vähintään kolme neljäsosa (¾) enemmistöllä annetuista äänistä, kahdessa vähintään kolmen (3) kuukauden ja enintään kuuden (6) kuukauden välein pidetyssä valtuuston kokouksessa. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, ovat sen varat käytettävä viimeisen kokouksen päättämällä tavalla tarkoitukseen, joka on sopusoinnussa liiton toiminnan tarkoitusperien kanssa.

20 § Vanhat jäsenoikeudet

Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

21 § Siirtymäsäännös

Ensimmäinen näiden sääntöjen mukainen tili- ja toimintakausi alkaa 17 § ja § 9 poiketen 1.10.2017 ja päättyy 31.12.2018.