Tehostaakseen päihdeongelmien ehkäisyä, käsittelyä ja hallintaa työpaikoilla, työmarkkinakeskusjärjestöt ovat uudistaneet vuonna 2006 asiasta annetun suosituksensa. Torstaina julkistettu uusi suositus Päihdehaitat hallintaan! painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista. Suositusta voikin käyttää työpaikkakohtaisten päihdeohjelmien laatimisen ja päivittämisen tukena.

– Jotta päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja hallinta toteutuisi käytännössä, on työyhteisön tuettava jokapäiväisillä toimillaan päihteetöntä työkulttuuria ja puututtava mahdolliseen päihteiden käytön piilohyväksyntään, salailuun tai vähättelyyn, painottaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk. – Epäily päihdeongelmasta on uskallettava ottaa esiin ja todettuun päihdeongelmaan on puututtava jämäkästi, tarvittaessa hoitoonohjauksen keinoin.

Työnantajat sekä esimiehet ovat keskeisiä toimijoita päihdekysymyksissä, mutta ilman työyhteisön tukea on asiassa vaikea saavuttaa hyviä tuloksia. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi pitääkin tärkeänä, että uusi suositus korostaa työpaikan yhteistoiminnan merkitystä päihdehaittojen ehkäisyssä. Myös työpaikan ja työterveyshuollon välinen hyvä yhteistyö korostuu uudessa suosituksessa. – Työterveyshuollon panos on merkittävä niin päihdeongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja niiden hoidossa, kuin hoidon tuloksellisuuden ja saavutettujen hoitotulosten pysyvyyden seurannassa, muistuttaa Työläjärvi.

Suosituksen julkistustilaisuudessa myös puhunut asiantuntijajärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kehui työmarkkinakeskusjärjestöjen aktiivisuutta päihdekysymyksen käsittelyssä. – Päihdehaittojen, erityisesti alkoholin, vaikutuksesta tuottavuuden alentajana ja työurien lyhentäjänä on saatu koko ajan lisää tietoa, Aalto-Matturi sanoo. – Tällaisena aikana on tärkeää, että suomalainen työelämä ottaa päihdehaittojen ehkäisyn tosissaan.

Alkoholin ja muiden päihteiden käytön aiheuttamat haitat työpaikoilla ovat merkittäviä. Ne ilmenevät terveysongelmina, poissaoloina, työtehon ja työn laadun heikkenemisenä, työyhteisöongelmina, työturvallisuuspuutteina ja työtapaturmina sekä pysyvinä terveyden ja työkyvyn menetyksinä. Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselytutkimuksen mukaan 39 % työssäkäyvistä miehistä on alkoholin riskikäyttäjiä ja työssäkäyvistä naisistakin riskikäyttäjiin kuuluu 14 %.

Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat niin työpaikoille kuin yhteiskunnalle, inhimillisiä menetyksiä unohtamatta. On arvioitu että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4-6 miljardia euroa vuodessa.

Suosituksen ovat hyväksyneet:

Akava

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirkon työmarkkinalaitos KiT

KT Kuntatyönantajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Valtion työmarkkinalaitos VTML