Valikko

Päivityksen tarpeessa?

19.12.2011

Osaamista pitää kehittää koko työuran ajan. Työnantajan täytyy antaa mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta jokaisen on huolehdittava siitä myös itse.

Vaatimukset pitkistä työurista edellyttävät uudenlaista panostusta aikuiskoulutukseen ja järjestelmälliseen osaamisen kehittämiseen. Tutkintoon johtava koulutus ei silti menetä merkitystään – se luo pohjan jatkuvalle, työuran aikana tapahtuvalle osaamisen kehittämiselle.

Osaamisen kehittäminen ei ole synonyymi aikuiskoulutukselle, eikä se ole sama asia kuin henkilöstökoulutus. Osaamisen kehittäminen on laaja kokonaisuus, jolla tarkoitetaan henkilön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä koko työuran ajan. Oma osaamisen kehittäminen voi vaatia kevyttä päivittämistä, laajentamista, syventämistä tai toisinaan osaamista täytyy suunnata kokonaan uudelleen. Tarvitsemme kaikkiin eri tilanteisiin koulutusmuotoja, aikaa sekä rahaa.

Lääke työurien pidentämiseen

Osaamisen kehittäminen on keskeinen keino parantaa tuottavuutta, lisätä innovaatioiden määrää, pidentää työuria ja lisätä työviihtyvyyttä. Tavoitteet ja odotukset kohdistuvat paitsi työnantajaan ja valtiovaltaan myös vahvasti kaikkiin akavalaisiin.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 13 prosenttia akavalaisista kokee, että heidän työnsä on koulutukseen nähden vaativampaa. Tutkinnon tuottama osaaminen ei siis riitä – eikä voikaan riittää – edes työuran alkuvaiheessa, vaan suunnitelmallista osaamisen kehittämistä tarvitaan alusta asti. Tarpeet vaihtelevat runsaasti uran eri vaiheissa ja erityyppisissä urapoluissa.

Työantajilla tarkistuksen paikka

Työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Akavan vuonna 2009 teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia akavalaisista on sitä mieltä, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kolmannes kyselyyn vastanneista akavalaisista ei ollut osallistunut lainkaan työpaikan järjestämään koulutukseen tammi–kesäkuussa 2009. Tärkeimpänä esteenä mainittiin työkiireet.

Lain mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteuttamisessa on ryhdyttävä noudattamaan yhteistoimintalakia. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja edistämisestä. Nyt yt-lakia ei tältä osin tunneta, eikä sitä myöskään noudateta. Työ- ja elinkeinoministeriö teki vuonna 2010 yhteistoimintalain toimivuuden arviointitutkimuksen, jossa selvisi, että 37 prosenttia yrityksistä ei ollut käynyt lainkaan lain mukaisia vuosittaisia yt-neuvotteluja.

Jokaisen ravisteltava asenteitaan

Useista tutkimustuloksista on käynyt ilmi, että sekä työntekijät että työnantajat pitävät hyödyllisinä koulutuksia, jotka kehittävät yhtä aikaa yksilön taitoja ja työpaikan toimintatapoja. Tämä näkyy myös täydennyskoulutusmuodoissa, joissa yhä enemmän haetaan ratkaisuja koko organisaation kehittämiseen. Työntekijätkin haluavat usein koulutusta, joissa yhdistyvät korkea-asteen opetus, muodollinen koulutus, uudenlaiset ohjaustavat ja – mikä tärkeintä – koulutuksen saumaton yhteensovittaminen työpaikan arjessa tapahtuvaan oppimiseen.

Jokainen akavalainen tarvitsee osaamisen kehittämisessä myös uudenlaista ajattelua ja asennetta. Akavan teettämässä kyselyssä selvisi, että yli puolet akavalaisista katsoo, ettei heillä ole tarvetta omaa ammattitaitoa ylläpitävään tai kehittävään aikuiskoulutukseen. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana, sillä samaan aikaan kolmannes kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että he tarvitsisivat lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin nykyisistä työtehtävistään.

Rahoitus ja koulutusmuodot vaativat kehittämistä

Hallitusohjelmassa luvataan selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista. Hallituksen tavoitteena on vastata kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin koulutustileillä. Näin ainakin osa valtion aikuiskoulutukseen käyttämistä resursseista ohjattaisiin tulevaisuudessa yksilöiden kautta koulutuksen järjestäjälle. On erittäin tärkeää, että osaamisen kehittämiseen saadaan rahoitusmuotoja, jotka vähentävät yksilön osaamisen kehittämisen riippuvuutta välittömistä työnantajan intresseistä. Akavalle on tärkeää, että mahdollisille koulutustileille kertyisi tulevaisuudessa rahaa myös työ- ja virkaehtosopimusten perusteella.

Akava toivottaa tervetulleeksi uudet, kehitteillä olevat koulutusmuodot: erityispätevyydet ja oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen. Akavalaisen asiantuntijan osaamisen kehittymiselle on tyypillistä, että käytäntöä pyritään yhdistämään teoreettiseen tietoon ja halutaan ottaa etäisyyttä arkityöhön, jotta osaaminen syventyisi ja laajenisi. Moni meistä ei kuitenkaan kaipaa akateemista jatkotutkintoa. Meidän on kehitettävä uusia koulutusmuotoja, jotka rakentavat siltaa kiireisen arkityön, ohjauksen ja teoreettisen tiedon välimaastoon.