Valikko

Kirkko haluaa olla auki ihmisille 24/7

30.5.2013

Sosiaalinen media on kirkon vahvuusalue.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työ sosiaalisessa mediassa on erityisen vahvaa kirkon verkkotyössä. Myös muut eurooppalaiset kirkot tekevät työtä verkossa. Vuosittain järjestettävä ECIC (European Christian Internet Conference) kokoaa eurooppalaisten kirkkojen verkkotyöntekijöitä jakamaan kokemuksia ja ideoita uskonnon parissa tehtävän verkkotyön tuulista.

ECIC järjestetään tänä vuonna 18:tta kertaa, paikkana on Dublin. 4.–7.6. järjestettävässä konferenssissa pohditaan, miten perinteet ja innovaatio yhdistetään internetin kehittyessä, ja miten uskonnollisuus rikastuttaa tai on haasteellista virtuaalimaailmassa.

Yhteistyö on tärkeää verkkotyön kehitykselle

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa verkkotyötä on tehty jo 90-luvun lopulta asti.

”Internetiä osana seurakuntien perustyötä mietittiin ensimmäisessä tietohallintostrategiassa. Selvitettiin verkon käyttöä auttamistyössä ja pilottikin luotiin, mutta silloin tarvittavaa työvoimaa ei voitu vielä taata”, kertoo kirkon verkkotyössä alkuajoista asti mukana ollut hankepäällikkö Hannu Majamäki.

Verkkotyö on laajentunut niistä ajoista, mutta vielä on työaloja, joissa verkkotyötä ei ole saatu integroitua perustyöntekoon.

”Tavoitteena on, että kirkko on läsnä verkossa 24/7. Siihen on vielä matkaa, mutta hyvällä tiellä ollaan”, Majamäki toteaa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkyy erityisen vahvasti sosiaalisessa mediassa.

”Verrattuna muihin kirkkoihin Suomen kirkon vahvuus on läsnäolo siellä, missä ihmiset ovat eli sosiaalisessa mediassa. Me olemme edelläkävijöitä segmenttiajattelussa, visuaalisuudessa, laajassa henkilöstön koulutuksessa sekä rekrytoinnissa, seurakuntien verkostoimisessa yhteiseen verkkotyöhön. Katolisella kirkolla on puolestaan valtteina veljeskunnat ja helposti verkkoon suunnattava työpanos”, Majamäki vertailee kirkkojen erilaisia vahvuuksia.

Majamäki toteaa, että ECIC on tärkeä foorumi jakaa osaamista, näkemyksiä ja verkostoitua.

”Kirkkojen yhteistyö, ekumeeninen yhteistyö ja uskontodialogi ovat tärkeitä kehityssuuntia”, hän sanoo