Noin joka kolmas seurakuntavaaleissa valituksi tulleista oli mukana puolueen ehdokaslistalla. Seurakuntavaalien ehdokaslistoissa 45 prosentissa näkyi avoimesti puoluetunnukset. Puoluetunnuksin nimetyistä ehdokaslistoista eniten paikkoja (44,8 %) sai Keskusta. Seuraavana, lähes yhtä suurina puolueina ovat Kokoomus (25,5 %) ja SDP (23,6 %). SDP:llä oli puolueista eniten ehdokaslistoja vaaleissa.

Seuraavaksi suurimpina ryhminä puoluelistoilta valituissa olivat Vihreät (2,5 %) ja Perussuomalaiset (2,5 %). Perussuomalaiset olivat seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa näkyvästi mukana, noin 120 listalla. Puolueista vähiten edustajiaan sai läpi Vasemmistoliitto (1,1 %).

Seurakuntavaalien neljänneksi suurin valtakunnallisesti tunnettu ryhmä ovat vanhoillislestadiolaiset, joka ainoana herätysliikkeenä kokosi eri paikkakunnilla omia listoja. Oulussa ja Rovaniemellä voitti kristillisten perusarvojen puolesta -liike, joka edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä.

Kirkon uudistusta ajava Tulkaa kaikki -liike kasvatti osuuttaan erityisesti Helsingissä. Liike sai ensimmäistä kertaa edustajia myös muun muassa Rovaniemelle ja Joensuuhun.

Kaksi kolmasosaa valituista valitiin esimerkiksi partiolistalta, eri herätysliikkeiden yhteislistoilta sekä paikallisista ryhmittymistä. Seurakuntavaaleissa valittiin luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle 413 seurakuntaan. Tiedot perustuvat alustaviin vaalituloksiin. Seurakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona 12.11.

Helsingissä ja Espoossa vaalivoittajana liberaalit, muussa Suomessa konservatiivit

Vaalitulos osoittaa, että Helsingissä vaalit ovat voittaneet liberaalit, mutta muualla Suomessa konservatiivit ovat enemmistössä. Helsingissä seurakuntavaaleissa läpimenneissä on poikkeuksellisen paljon naisia niin sanotusta eroherkimmästä, irrallisten, segmentistä.

Helsingin valituista 92 % kuuluu liberaaleihin. Espoossa liberaali-konservatiivi-suhde on 64 % liberaaleja ja 36 % konservatiiveja. Vantaalla puolestaan suhde on 42 % liberaaleja ja 58 % konservatiiveja. Helsinki ja Espoo poikkeavat siis koko muun Suomen kirkollisesta kentästä.

Analyysi perustuu Kotimaa Oy:n toteuttamaan Jäsen 360° -tutkimukseen, joka kertoo suomalaisten seurakunta- ja kirkkosuhteesta. Segmentoinnissa väestö on ryhmitelty erilaisten asenteiden ja elämäntapojen mukaisiin ryhmiin. Segmentoinnin perusteella suomalaiset ja siten myös seurakuntavaalin ehdokkaat voidaan jakaa neljään kategoriaan, joista irralliset (40 %) edustavat suurinta joukkoa, seuraavana uskolliset (30 %), maltilliset (20 %) ja avomieliset (10 %). Pääsegmentit on edelleen jaettavissa 10 alasegmenttiin, joita analyysissä on myös hyödynnetty.

Vaalitulosten mukaan valitut luottamushenkilöt edustavat koko maan tasolla 20 % irrallisia, 25 % maltillisia, 14 % avomielisiä ja 41 % uskollisia.