Kirkkohallitus toteuttaa valtakunnallisen vaalikoneen yhdessä MTV:n kanssa. Vaalikone avautuu äänestäjille maanantaina 13.10. osoitteessa mtv.fi/seurakuntavaalit. sekä seurakuntavaalit.fi.

Vaalien ennakkoäänestys on 27-31.10. ja varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 9.11.2014. Seurakuntavaaleissa ehdolla olevista yli puolet on vastannut vaalikoneen kysymyksiin. Vastausaikaa on 10.10. asti.

Talouden heiketessä ollaan valmiita myymään kiinteistöjä

Seurakuntien talouden heiketessä ehdokkaat näkevät ensisijaisena ratkaisuna kiinteistöistä luopumisen. Toiseksi ollaan valmiita muodostamaan seurakuntayhtymiä ja nostamaan kirkollisveroa. Kielteisimmin suhtaudutaan toiminnan leikkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.

Ehdokkaat näkevät parempana vaihtoehtona seurakuntayhtymien muodostamisen kuin seurakuntaliitokset. Seurakuntayhtymä tarkoittaa saman kunnan alueella olevien seurakuntien yhtymää.

Ehdokkaista yli 60 prosenttia katsoo, että seurakuntien tulisi olla kooltaan 5000–20 000 jäsenen yhteisöjä. Tällä hetkellä 45 prosenttia on alle 5000 jäsenen seurakuntia.

Raamattua ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti

Kolmasosalle vastaajista Raamattu edustaa Jumalan sanaa, jota ei kuitenkaan tule ymmärtää kirjaimellisesti. Vastanneista vain noin kolme prosenttia pitää Raamattua kirjaimellisesti totena.

Ehdokkaat pitävät tärkeimpinä kirkkoon kuulumisen syinä lähimmäisenrakkautta ja elämänarvoja sekä henkilökohtaista uskoa. Ehdokkaiden näkemykset poikkeavat yleisistä kirkkoon kuulumisen syistä, joita ovat kirkolliset toimitukset sekä kirkon tekemä auttamistyö.

Ehdokkaista 27 prosenttia vastustaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Vastanneista 11 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Yli 60 prosentilla ei ole asiasta selkeää mielipidettä.

Keskusta ja Kokoomus puoluetaustoista yleisimmät

Puoluetaustansa kertoneista suurin osa edustaa Keskustaa ja Kokoomusta. Kolmantena tulee SDP.

Noin puolet vaalikoneeseen vastanneista ei ole nimennyt itselleen mitään hengellistä taustayhteisöä. Mikäli taustayhteisö oli valittu, lähimmäksi hengelliseksi taustayhteisöksi mainittiin ensin evankelisuus, sitten viides herätysliike ja herännäisyys.

Ehdokkaat peräävät nuorille valtaa ja seurakuntien läsnäoloa somessa

Vastanneista yli 60 prosenttia toivoo, että seurakunnissa myös alle 18-vuotiaat saisivat oman edustajan mukaan päätöksentekoon. Tulevissa vaaleissa 16 vuotta täyttäneet ovat toista kertaa äänioikeutettuina.

Seurakuntien tärkeimpinä tehtävinä ehdokkaat pitävät kirkon kasvatustyötä ja jumalanpalveluselämää. Päättäjinä he haluaisivat vaikuttaa ennen kaikkea seurakuntien toimintaan.

Kaikkiin kirkon jäseniin verrattuna ehdokkaat osallistuvat keskimääräistä aktiivisemmin jumalanpalvelukseen. Seurakuntien jumalanpalveluselämään ja hengelliseen toimintaan vaikuttaminen nousi toiselle sijalle ehdokkaiden valitsemista vaikuttamismahdollisuuksista.

”Seurakuntavaaliehdokkaat ovat vaalikoneen vastausten perusteella arvoiltaan konservatiivisempia, osallistuvat seurakunnan toimintaan aktiivisemmin sekä korostavat kirkon hengellistä tehtävää enemmän kuin jäsenistö yleensä”, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen sanoo.

Vaalikoneeseen vastanneet kannattavat seurakunnan vahvempaa läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Samoin yli puolet vastanneista korostaa seurakunnan merkitystä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toiminnassa.

Ehdokkaita on vaalikoneessa noin 15 500, joista noin 9000 on tähän mennessä vastannut kysymyksiin. Kaikkiaan seurakuntavaaleissa on ehdokkaita yli 19000, mutta osa ehdokkaista on ehdolla seurakuntayhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä seurakuntaneuvostoon. Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan vain yhdet vaalit, jossa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet.