Vuorotteluvapaa on vapaaehtoinen järjestely, jossa
Sijaista ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle lähtevän tehtäviin, mutta sijaisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle lähtevän työntekijän säännöllisen työajan pituinen ja sijaisen työsuhteen tulee alkaa viimeistään vuorotteluvapaan alkaessa.
Voit jäädä vuorotteluvapaalle, jos säännöllinen työaikasi on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi sinun tulee täyttää muut vuorotteluvapaalle asetetut edellytykset,
Voidaksesi jäädä vuorotteluvapaalle, sinun tulee tehdä työnantajasi kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantajasi sitoutuu palkkaamaan sijaisen vuorotteluvapaasi ajalle. Vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaasi alkamista. Lisäksi TE-toimistolle pitää toimittaa ennen vuorotteluvapaan alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaasi alkamisen jälkeen työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että työnantajasi on palkannut sijaisen vuorotteluvapaasi ajaksi.
Vuorotteluvapaa kestää yhdenjaksoisesti vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa, vaan se on pidettävä yhdenjaksoisesti.
Voit pidentää vähintään 100 kalenteripäiväksi sovittua vuorotteluvapaatasi enintään 180 kalenteripäivään asti, kunhan teet pidentämisestä työnantajasi kanssa kirjallisen sopimuksen viimeistään 2 kuukautta ennen sovitun vapaan päättymistä. Pidentämistä koskevasta sopimuksesta tulee toimittaa kopio sekä TE-toimistolle, että työttömyyskassalle. Vastaavasti vuorotteluvapaan kestoa on myös mahdollista lyhentää vähintään 100 kalenteripäivän mittaiseksi edellä kerrotuin edellytyksin. Vuorotteluvapaan ajankohtaa on myös mahdollista siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Kun vuorotteluvapaasi on päättynyt, sinulla on oikeus palata aiempaan työhösi. Jos tämä ei ole mahdollista, sinulle pitää tarjota aiempaa työtäsi vastaavaa työtä tai jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.
Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömänä ollessasi.
Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen vuorottelukorvauksen. Vuorottelukorvaushakemus lähetetään omaan työttömyyskassaan vapaan alkaessa. Voit tätä ennen olla yhteydessä työttömyyskassaasi ja tarkistaa, että korvauksen maksamiseen vaadittu 20 vuoden työhistoria täyttyy kohdallasi.
Voit saada vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta, jos
Edellä kerrottujen edellytysten lisäksi vuorotteluvapaalle jäämiselle on laissa asetettu yläikäraja. Ikäraja on sidottu työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Jos olet ollut aiemmin vuorotteluvapaalla, voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle vasta, kun olet ollut edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen töissä vähintään 5 vuotta.
Et voi saada vuorottelukorvausta, jos olet päätoiminen yrittäjä tai toimit osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtajana.
20 vuoden työhistoriatarkastelussa työssäoloajaksi lasketaan myös aika, jonka olet ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai varusmies- tai siviilipalveluksessa sekä aika, jolta sinulle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. 20 vuoden työhistoriasta tällaista työssäoloon rinnastettavaa aikaa voi olla enintään neljännes.
Työhistoriaan lasketaan mukaan:
Työhistorian laskennassa huomioidaan myös 18–22 -vuotiaana tehty työ.
Työssäoloaikaan lasketaan mukaan sellainen työssäoloaika tai työssäoloon rinnastettava aika, jonka olet ollut vakuutettuna Suomessa, toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai Sveitsissä. Sinun tulee kuitenkin kyetä esittämään kassalle työskentelystäsi tai työhön rinnastettavasta ajasta riittävä ja luotettava selvitys, jotta kyseinen aika voidaan ottaa laskennassa huomioon. Muissa, kuin edellä luetelluissa maissa tehtyä työtä ei lueta mukaan vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työhistoriaan. Työhistoriaedellytyksen täyttymisen tutkiminen kuuluu työttömyyskassan tehtäviin.
13 kuukauden työssäoloedellytyksen täyttymistä tarkasteltaessa voidaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi lukea vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo töistä. Työssäoloedellytyksen täyttymisen tutkiminen kuuluu TE-keskukselle, joka antaa asiasta tarvittavan lausunnon työttömyyskassalle.
Jos työaikasi on järjestetty siten, että olet esim. yhden päivän viikossa osittaisella hoitovapaalla, opintovapaalla tai virkavapaalla, et täytä 13 kuukauden työssäoloedellytystä.
Jos teet osa-aikatyötä, jossa
ne päivät, jotka eivät ole työpäiviäsi (perjantait), eivät myöskään ole lain tarkoittamia palkattomia poissaolopäiviä työstä.
Tiedot omasta työhistoriastasi voit tarkistaa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen tai Kuntien eläkevakutuksen (Keva) rekisteriotteesta.
Jos olet epävarma, täytätkö 20 vuoden työhistoriaedellytyksen, voit pyytää kassaa laskemaan työhistoriasi. Muiden vuorotteluvapaan edellytysten osalta sinua neuvoo TE-toimisto.
Kun jäät vuorotteluvapaalle, voit saada vuorottelukorvauksena 70 % siitä ansiopäivärahasta, johon olisit oikeutettu työttömänä ollessasi. Vuorottelukorvaus lasketaan ilman lapsikorotuksia.
Vuorottelukorvausta laskettaessa otetaan, ansiopäivärahasta poiketen, huomioon vuorotteluvapaata edeltäneiden vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta mukaan niitä luontoisetuja, joiden saaminen jatkuu vuorotteluvapaan aikana. Vuorottelukorvauksen perusteena olevasta vähintään 52 viikon ennakonpidätyksenalaisesta palkkakertymästä vähennetään lomaraha ja mahdollinen lomakorvaus. Näiden lisäksi palkkakertymästä vähennetään ennen vuorottelukorvauksen määrittelyä lakisääteistä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava osuus. Vuonna 2018 vähennys on 4,48 %.
Lisätietoa vuorotteluvapaasta työttömyyskassa Erkosta.